Pohjoismaiden kolme merkittävintä alkoholimonopolia ovat Suomen Alko, Ruotsin Systembolaget ja Norjan Vinmonopolet. Myös Islannilla ja Färsaarilla ovat omansa. Kaikilla monopoleilla sekä markkinoilla ovat erityispiirteensä ja huomattavia eroja, vaikka kuluttajat ovat samankaltaisia. Alko on katteeltaan kallein, eikä se silti kykene tilittämään 1200 miljoonan euron liikevaihdosta kuin 30 miljoonaa valtiolle.

Pohjoismaisten monopolien kautta pystyy aistimaan maan poliittisen ja henkisen ilmapiirin.

Itse myymälätoiminta on kaikissa samantyyppistä. On vakio- ja tilausvalikoimat ja samansuuntaiset myymälämäärät. Ruotsissa tosin henkilöstöä on huomattavasti muita enemmän.

Monopolien suurimmat erot liittyvät sekä verkkokauppaan että suhtautumiseen internetkauppaan ja avoimuuden kulttuuriin. Samoin huomaa, että toimiva verkkokauppa laajentaa valikoimaa.

Suomen Alko

Alkolla on verkkokauppa, jota voi ennemminkin pitää tilausjärjestelmänä. Maksat juomat etukäteen ja noudat ne 2-4 päivän päästä myymälästä. Tämä johtuu uuteen alkoholilakiin jätetystä lauseesta, joka estää Alkoa toimittamasta alkoholijuomia koteihin.

Sekä Alko että omistajan edustajat, sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet, pyrkivät vimmaisesti estämään viinien verkkokaupan ulkomailta, vaikka samalla alkoholiyhtiö Altia on avannut oman verkkokauppansa Saksaan.

Kuluttajille luodaan imagoa kotimaisista osaamattomista kuljetusliikkeistä, jotka kiikuttavat alaikäisille ja kalsarijuopoille viinaa koteihin ilman kontrollia.

Luonnollisesti syynä on se, että suojellaan Alkon markkina-asemaa ulkomaisilta kotiin toimittavilta verkkokaupoilta unohtaen, ettei verkkokauppa tule koskaan nousemaan muutamaa prosenttia suuremmaksi markkinatoimijaksi.

Alkon myynti on noin 93 miljoonaa litraa vuodessa. Määrä on ollut laskussa viime vuodet (355 myymälää, 7715 tuotetta ja 2401 työntekijää).

Ruotsin Systembolaget

Systembolagetillakin on verkkokauppa. Se toimittaa kotiin valikoiduilla alueilla, jos et halua noutaa myymälästä ja olet valmis maksamaan tuntuvan kuljetusmaksun.

Ruotsissa kuluttaja voi ostaa viinejä ulkomaisista verkkokaupoista ja verot maksetaan ostettaessa. Systembolagetin litramyynti on noin 475 miljoonaa litraa ja se on ollut hienoisessa kasvussa (441 myymälää, 18800 tuotetta ja 5700 työntekijää).

Norjan Vinmonopolet

Vinmonopoletillakin on verkkokauppa, joka toimii Ruotsin mallin tapaan. Verkkokaupan myynti on ollut voimakkaassa kasvussa. Viinejä voi tilata ulkomailta ja Norjan tullilla on selkeä ohjeistus asiaan. Viinien ulkomainen verkkokauppa on mahdollista jos maksat verot ja tullit etukäteen.

Vinmonopolet on hiukan Alkoa pienempi toimija noin 80 miljoonalla litralla, mutta myynti on ollut lievässä kasvussa (300 myymälää, 17 000 tuotetta ja 1800 työntekijää).

Verotuksellisesti Norja on kovin, ja Suomi tulee hyvänä kakkosena. Ruotsissa alkoholiverotus on lievintä, etenkin viinien osalta.

Tuloksellisestikin tämä kolmikko on kuin Tupu, Hupu ja Lupu. Liiketoiminnan valtiolle tilitettävät tulokset ovat 20–50 miljoonan välissä.

Tämä osoittaa, ettei voittoa tavoitellakaan, sillä esimerkiksi Systembolagetin liikevaihto oli jonkin verran alle 3 miljardia, Vinmonopoletin alle 2 miljardia euroa ja Alkon 1,2 miljardia vuonna 2017.

Siinä missä Systembolaget panostaa tuottoaan henkilöstön määrään ja Vinmonopolet lähinnä veronkantoon alkoholiveron kautta jää epäselväksi, mikä on Alkon tarkoitus. Katetta se kerää tehokkaasti, mutta yhtä kaikki, kuten monopoleista yleensä, tulee siitäkin vaikutelma tehottomana laitoksena, joka paisuttaa itse itseään.

Taulukossa on nostettu esille olennaiset hinnanmuodostustekijät.

Toiminnan tehottomuus onkin se, mikä nousee esille. Vaikka toimiala on eri, tekee Orion Oyj 800 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 300 miljoonaa euroa tulosta.

Lienee perusteltua kysyä, mitä Alkon lukujen taustalla on ja mihin Alko hassaa kaiken rahan, jonka se kuluttajilta kerää. Viivan alle kun se ei jää.

Kun verrataan saman tuotteen hinnanmuodostusta näissä monopoleissa, nousee esille, kuinka tehoton Alko on. Alko ottaa selvästi kovemman katteen kuin esimerkiksi Systembolaget.

Jos tämä kate-ero suhteutetaan verottomaan liikevaihtoon, olisi Alkon liikevaihto Systembolagetin katteella 120 miljoonaa euroa alhaisempi. Tuo vastaa lähes koko vuoden valkoviinimyyntiä.

Alkon kalleimmissa viineissä itse juoman osuus hinnasta on parempi kuin alahyllyjen kyykkyviineissä. Kuva: Alko Oy.

Kate-ero naapureihin on järkyttävän suuri ja valitettavasti pahiten se kohdistuu edullisiin tuotteisiin, sillä niissä itse tuotteen eli juoman osuus jää hinnanmuodostuksessa todella pieneksi.

Ruotsissa maahantuoja saa enemmän itselleen kuluttajan maksaessa meitä vähemmän. Karu huomio monopolien luonne-eroista.

Toisin kuin Alkolla on Vinmonopoletilla käytössä maksimikateraja (110 NOK / yksikkö eli 11,53 €). Kun verrataan esimerkiksi Dom Perignonin katetta, alkaa lähinnä naurattaa. Alkon hinta on 169,80 €, josta katetta on 35 €. Vinmonopoletin hinta on 141,60 €, josta katetta 11,53 €. Systembolagetin hinta on 134,80€ ja katteen osuus on 16 €.

Vaikka esimerkissä Norja nousee verotuksessa ykköseksi, on huomattavaa, että laskettaessa alkoholiveron osuutta maiden kokonaisbudjetista on Suomi selvällä ykkössijalla.

Eli meillä olisi varaa laskea alkoholiverotusta, etenkin kun kovan verotuksen takia verotuloja valuu matkustajatuonnin myötä ulkomaille. Veronlasku saattaisi kääntää verovirrat takaisin kotimaahan.

Näiden lukujen valossa näkee että, Norjassa tulotason ollessa korkea monopolin yksi funktio on tuoda verotuloja valtion kassaan, mutta samalla itse monopoli on palvelulaitos, joskin tehoton sellainen. Toimiva verkkokauppa laajoine valikoimineen pitää kuluttajat tyytyväisinä.

Ruotsissa maan tavan mukaisesti monopoli on lähes puhdas palvelulaitos, jonka läpi tuotteet virtaavat.

Maassa luotetaan kansalaisten omaan harkintakykyyn, eikä enää haluta ylimääräisiä kiistoja monopolin ympärille. Monopolilla on oma toimiva verkkokauppa, eikä internet-tilaamista pidetä muuna kuin harrastajien erikoistuotteiden hankintakanavana. Tosin suora tilamyynti on viime aikoina aiheuttanut myös polemiikkia.

Kirjoittajan mielestä Ruotsin Systembolaget pyrkii aidosti nyös kuluttajan palvelemiseen. Kuva: Heikki Kähkönen.

Suomessa taas monopoli muistuttaa maalaisliitto-omisteista keskusliikettä, jonka pöhöttyneisiin rakenteisiin piilotetaan poliittisia vaikuttimia sekä suojatyöpaikkoja. Yrityksen ylin johto ja taustaryhmät pyrkivät osoittamaan valta-asemaa kansaa kohtaan ajatuksella ”Kansa Alkon ikeessä.”

Kuluttajia kohtaan pölyttynyttä ja ahdistunutta ilmapiiriä pyritään puleeraamaan milloin milläkin konseptiuudistuksella ja näennäisellä faceliftillä. Todelliset uudistukset kun edellyttävät todellista halua. Ja vaikka kuinka asioita selvittelee, jää edelleen epäselväksi, ketä ja mitä varten Alko on olemassa.

Olisi jo aika, että Alko avaisi selkeästi, mihin monopolien vertailussa paljastuva ylimääräinen kate käytetään.

On selvää, että Alkon hallitus, saatika hallintoneuvosto, ei oma-aloitteisesti faktoja esitä. Mutta esimerkiksi kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen ja Sinuhe Wallinheimo voisivat ottaa eduskunnassa asian esille. Sillä siellähän se hallintoneuvoston jäsenistökin istuu.

Mihin Alko tuhlaa kansalta kupatut katteet? On pöyristyttävää, että laitos kerää katetta johonkin epämääräisyyteen, josta ei ole käsitystä.

Alkon hallintoneuvoston kansanedustajajäsenet 17.10.2017 alkaen.

Soisi myös, että poliittiset päättäjät sisäistävät, että netin verkkokauppa on vain marginaaliryhmän palvelua. Päättäjillä pitäisi olla vilpitön halu sallia viinien internetkauppa, joka on yhden prosentin markkinaosuusmörkö. Ruotsissa tämä ymmärretään, miksei siis meilläkin?

Vaikutelmaksi jää, etteivät monopolin päättäjät, eivätkä poliittiset hallinnoijat tai toimijat todellakaan halua kehittää maamme ruoka- ja juomakulttuuria. Jos näin olisi, laskisi Alko katteensa kohtuulliselle tasolle, jotta jopa kympillä saisi pätevän ruokaviinin kuten Ruotsissa.

Mikäli Alko edes unelmoi monopoliasemastaan jatkossakin, tulisi sen siis ymmärtää muuttaa toimintansa Systembolagetin tavoin avoimeksi palvelulaitostyyppiseksi putkeksi. Muutoin hukka perii.

Teksti ja taulukot: Petri Pellinen

Edit 7.6.2018 klo 15.22:
Korjattu virheellisesti artikkelissa mainittu Atria Suomi Oy Orion Oyj:ksi.

Facebook kommentit