Alkoholilain säädösten lieventäminen ja normien purkaminen on väistämätöntä suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin muutoksen, ihmisten lisääntyneen vapaa-ajan ja kasvavan varallisuuden vuoksi. ”It’s an evolution, not a revolution”, lainmuutoksen välttämättömyyden ja kulttuurin kehittymisen kiteytti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Sinebrychoffin alkoholipoliittisessa seminaarissa torstaina.

Sinebrychoff oli kutsunut joukon asiantuntijoita ja juoma-alojen ammattilaisia varsin sopuisaan keskusteluun Taste of Helsinki -tapahtumaan. Aiheena oli ”Miten hyvän kierrettä kiihdytetään – kansalaiskeskustelua vielä paremmasta juomakulttuurista”.

Keskustelun pohjaksi panimoyhtiön toimitusjohtaja Pekka Tiainen kiitti maan hallitusta alkoholilain kompromissiesityksestä, joka on sallimassa kaikkien 5,5 prosenttisten juomien myynnin vapauttamisen päivittäistavarakauppoihin.

”Hallitus on ottanut rohkean askeleen luottaessaan suomalaiseen teollisuuteen ja elinkeinoelämään. Uuden alkoholilain tulisi ohjata keskustelua ja kuluttajien käyttäytymistä prosenttilukujen ja hintojen vertailemisen sijaan juomien makuihin ja käyttötapoihin”, Tiainen totesi.

Kohti maistelukulttuuria

Jaana Husu-Kallio tähdensi, että juomakulttuurista on tullut viime vuosina merkittävä osa suomalaista ruokakulttuuria.  Aiemmin ruokakulttuurimme oli niukkuuteen ja tarpeeseen syömistä ja juomista.

”Ennen tankattiin ruokaa ja samalla tavalla käytettiin myös alkoholia eli otettiin kerralla reilusti. Nyt on tapahtunut ilahduttava muutos. Meistä suomalaisista on tullut kuluttajia ja asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita tuotteista samanaikaisesti kun valinnanmahdollisuudet ja tarjonta ovat kasvaneet”, Husu-Kallio pohdiskeli.

Ravintola Tocan yrittäjä Elina Valoranta ei odota valmisteilla olevalta alkoholilailta paljoa. Uusi laki ei muuta hyvien ruokaravintoloiden toimintaa ja käytäntöjä mihinkään suuntaan. Valoranta on kuitenkin ilahtunut, että alkoholin maistelukulttuurissa on menty paljon eteenpäin.

”Silti meitä holhotaan ja huolehditaan liikaa, vaikka monet asiat ovat Suomessa paremmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Laadukkaissa ruokaravintoloissa asiakkaat eivät esiinny humalassa. He tulevat nauttimaan ruoasta ja juomista. Olisi mukavaa, jos uusi laki sallisi ravintoloiden myydä asiakkaalle viinin tai oluen myös mukaan”, hän sanoi.

Espoolaisen kauppakeskus Iso Omenan K-Citymarketin kauppias Toni Pokela kehui suomalaisia kuluttajia aiempaa valveutuneemmiksi ja vaativammiksi. Pokela on pannut merkille, että ihmiset harrastavat erilaisia alkoholijuomia ja haluavat lisää tietoa tuotteista ja niiden valmistajista. Sen myötä valikoimat ovat kaupoissa kasvaneet lähes räjähdysmäisesti.

Kokonaiskulutuksen oppi elää vahvana

Keskustelun ainoaksi kukkahattutädiksi julistautunut Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula ei päässyt irti kokonaiskulutukseen laskuun ja sitä kautta haittojen vähentämiseen liittyvistä opinkappaleista.

”Meidän pitäisi yhdessä löytää keinoja ravintolassa tapahtuvan alkoholin nauttimisen lisäämiseksi. Kauppojen prosenttirajojen nostaminen lisää juomien myyntiä ja kasvattaa kulutusta. Lainsäädännössä on pidettävä huolta, että alkoholin nauttimisesta syntyvät haitat ja hyödyt ovat tasapainossa”, Hannula tähdensi.

Aseman lapset ry:n toiminnanjohtaja Christian Wentzell kiitti suomalaista nuorisoa aktiiviseksi ja tervehenkiseksi. Sosiaalisen median kautta tuleva yhteisön kontrolli ja mokaamisen paine vähentävät kännihakuista juomista. Raittiiden nuorten määrä kasvaa koko ajan.

”Tämän päivän nuoret ovat fiksumpia kuin aikaisemmat sukupolvet. He harrastavat aktiivisesti urheilua ja kulttuuria. He haluavat myös pärjätä harrastuksissaan, jolloin alkoholinkäyttö jää väkisinkin vähemmälle. On kuitenkin muistettava, meillä on aina joukko syrjäytyviä nuoria, jotka putoavat tiheänkin turvaverkon läpi. Heistä täytyy pitää huolta”, Wentzell muistutti.

Sinebrychoffin tuore markkinointijohtaja Alexander Sneen sanoi  suomalaisten nuorten kansainvälistyneen ja lähentyneen eri maanosien samanikäisten kanssa.

”Kansainvälistymisellä on ollut suuri vaikutus meidän alkoholinkäytön tapojen ja tottumusten muutoksiin. Nykyisin 20-vuotiaalla suomalaisella nuorella aikuisella on paljon enemmän yhteistä parikymppisen meksikolaisen nuoren kanssa kuin ennen. Vaikutteita saadaan ympäri maailman.”, Sneen pohti.

Heikki Kähkönen

Facebook kommentit