Uusi Baltian Rautatieaseman Tori eli Balti Jaama Turg on hanke, johon Suomessa tuskin mikään julkinen tai yksityinen toimija lähtisi. Ei siksi, etteikö Suomessa osattaisi rakentaa, vaan siksi, että Balti Jaama Turg on konsepti, jossa on tarvittu rahan lisäksi ideaa ja näkemystä. Silti uusi kauppahalli on yksityisen Astri Gruppin toteuttama.

Myönnän. Tämä kirjoitus nousee turhaumasta ja havainnosta, että sekä yksityisen että julkisen rahan Suomi on henkisesti jumissa lähes 10 vuoden laman jäljiltä.

Siksi vierailu naapurissamme Virossa on joka kerta kipeä muistutus siitä, että rakentamisessa ja konseptoinnissa ei tarvitse näkyä päällimmäisenä säästäminen, joka verhotaan pohjoismaiseksi minimalistiseksi estetiikaksi, ja heikko konseptointi naamioidaan vaatimattomuudeksi.

Suomessa kauppahallit ovat perinteisesti kaupunkien rakentamia ja hallinnoimia. Siksi (?) kauppahallit ovat olleet vuosikymmenet hätää kärsimässä kalliin taustaorganisaation (lue: virkamiesvetoisuuden ja julkisten korjausrakennushankkeiden) takia, ja epävarmuus jatkuvuudesta on ollut ainut varmuus.

Tallinnan Balti Jaama Turg on tori- ja kauppahallitoiminnan sekä kauppakeskuksen risteymä.

Kuva: KOKO Arhitektid / Tõnu Tunnel.

Kokonaisuudessaan Balti Jaama Turg on 25 000 neliötä kauppatilaa, jonka ytimessä on ruoka: perinteiset torikauppiaat, liha- ja kalahallit, pientuottajamyymälät, juustokauppa, noin 20 ravintolan street food -ravintolakeskittymä, Humalakoda-panimoravintola, leipomo jne. kaikkiaan kauppiaita on noin 300. Maan alle on varattu myös paikoitustilaa autoille.

Ravintolakeskittymä noudattaa ns. street food -ideaa. Kuva: Eeva Mela
Kuva: Eeva Mela.

Toinen kerros keskittyy pääasiallisesti virolaisiin design- ja käsityötuotteisiin, vaatteisiin, päivittäis-, antiikki- ja kierrätystavaraan.  Totuuden nimissä on todettava, että paikallisen käsityöläisyyden ohessa tarjolla oleva vaatetarjonta on lähinnä halpamaiden sweat shopeissa tuotetun kaltaista ja laskee Balti Jaama Turgin yleisilmettä.

Torin kellarikerroksessa on vielä supermarket ja kuntosali. Lisäksi tulossa on myös verkkokauppa, sähköinen tori, josta Tallinnan ja lähikuntien asukkaat voivat tilata kotiin torilla myytäviä elintarvikkeita.

Kuva: Eeva Mela

Rakennukset on suunnitellut arkkitehtitoimisto KOKO Arhitektid. Kokonaisuudessa on hyödynnetty kolmea alueella ollutta ns. Wernerin kalkkikivistä 1800-luvun lopun makasiinirakennusta, joiden osia on yhä näkyvissä keskuksen rakenteissa.

Kuva: Eeva Mela
Panimoravintola Humalakoda. Kuva: Eeropekka Rislakki

Tyhjän päälle uusi Baltian Rautatieaseman Tori ei ole syntynyt, sillä Viron itsenäistymisen jälkeen alueella alkoi toimia Jaama Turg eli Aseman tori, joka kantoi myös nimeä Venäläinen Tori.

Kun rakennustyöt alkoivat pari vuotta sitten, tori- ja kojukauppiaat siirtyivät naapurissa olevaan tyhjään varastorakennukseen, joka kantaa nimeä Depoo Turg.  Uuden keskuksen avaamisen jälkeen Depoossa on yhä toimintaa ja yleisilme on kuin paluu neukkulaan, joka on sinänsä eksoottista.

Hallien on erikoistuttava Helsingissäkin

Helsinki tarvitsee vakavasti Kauppatorin ja Vanhan Kauppahallin alueen elävöittämistä. Ensimmäinen askel on otettu, kun Torikorttelit alkavat pikkuhiljaa toimia epäonnistumisten ja monen yrittäjän uhraamisen jälkeen.

Kauppatorin kojujen ja katosten värityssuunnitelma sekin on vain pintaa – kuin suurten firmojen logouudistus, jota vain yrityksen hallitus pitää rohkeana siirtona, koska insinöörit ja ekonomit ovat astuneet ensimmäistä kertaa visuaalisten elementtien merkitysten äärelle.

Mutta on harhaa kuvitella, että se oli nyt tässä ja uudistukset ovat riittävät.

Balti Jaama Turgin merkitys Tallinalle on sama kuin uudella wow-arkkitehtuurikauppahallilla on Rotterdamille (valmistunut 2014) ja uudella kalahallilla on Norjan Bergenille (valmistunut 2013).

Rotterdamin kauppahalli. Kuva: MVRDV Architects.
Bergenin kalahalli. Kuva: Edel Biesel Arkitekter / Norbert Miguletz

Paikalliset tekevät ostoskäyntejä näihin halleihin (Tallinnassa 250 000 asiakasta toukokuussa 2017), turistit tykkäävät ja lataavat kuvia Faceen ja Instaan. Kaikki viettävät aikaa ja alueen ravintolat, kahvilat, kaupat ja palvelut luovat uusia työpaikkoja.

Rotterdamin kauppahalli. Kuva: MVRDV Architects.

Koska Suomen merkittävimmäksi kulttuurimaisemaksi arvioitu kauppahallin takainen joutomaa ja satama-alueen parkkipaikka jäi entiselleen hankkeen jäljiltä, josta ei kehtaa äänähtää kuin G-kirjaimen, on aika alkaa vakavasti pohtia alueen kehittämistä olemassa olevien toimintojen jatkumona.

Siksi kalahalli ja kaikenlaisten veden elävien kauppapaikka ja kalaravintolakeskittymä voi olla ratkaisu. Julkisella rahoituksella tai yksityisellä pääomalla. Kaikki muut kulttuurin osa-alueet ovat liian vaikeita aiheita, mutta jokainen meistä syö kolmasti päivässä.

Bergeniin syntyi arkkitehtuurikilpailun tuloksena historiallisen satama-alueen elävöittävä sekä myös turistipyydyksenä toimiva kalahalli, joka on koko Norjan vierailluimpia kohteita. Rakennuksen kustannukset olivat 12 miljoonaa euroa.

Bergenin kalahalli. Kuva: Edel Biesel Arkitekter / Norbert Miguletz

Kalahallin suunnittelukilpailun voitti Edel Bieser Arkitekter -toimisto, joka on sovittanut kalahallin ympäröivään, vanhaan rakennuskantaan historian jatkumona. Tunnelma on leijuva, sillä katutason ikkunapinta antaa rakennukselle keveyttä.

Bergenin kalahalli. Kuva: Edel Biesel Arkitekter / Norbert Miguletz

Kakkoskerroksen säleiköt noudattavat alueen rakennuksille tyypillisiä historiallisia värejä ja säleiköt ovat säädettävissä valon määrän mukaan. Hallin aktiviteetit ovat sekä ulko- että sisätiloissa.

Tätä Helsinki tarvitsee, sillä silakkamarkkinat ovat vain kerran vuodessa – vaikka ovatkin olleet käynnissä vuodesta 1743 lähtien.

Eeropekka Rislakki
Kirjoittaja on Viiden Tähden päätoimittaja ja kulttuurin moniottelija, joka jaksaa uskoa ihmiseen, journalismiin ja parempaan huomiseen, sekä siihen että olemassa olon idea on muuttaa sääntöjä.

Facebook kommentit