Hallitus aikoo pohtia budjettiriihessä ravintoloissa myytävien alkoholijuomien arvonlisäveron laskemista ruoan kanssa samalle tasolle eli 24:stä 14 prosenttiin. Tämä on vähimmäistavoite, jotta juomamyynnin syöksykierre ravintoloissa vihdoin pysähtyisi ja alalla säilyisivät edes nykyiset työpaikat.

Moni muistaa, että vuonna 2010 arvonlisävero laski 23:sta 13 prosenttiin. Vuonna 2013 alv-kantoja nostettiin yhdellä prosenttiyksiköllä ylöspäin. Näin ollen ravintoloissa sovelletaan edelleen kahta alv-prosenttia: ruokaa ja muita palveluita verotetaan 14 prosentilla ja alkoholijuomia 24 prosentilla.

Vuoden 2010 veromuutosta edelsi monen vuoden kädenvääntö. Ravintola-alan edunvalvoja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ajoi tuolloin puolivaloilla ja vaati vain ruoan alv:n laskemista jättäen taktisista syistä alkoholin tavoitteidensa ulkopuolelle. Tästä ei MaRan jäsenistössä liiton napamiehiä juurikaan kiitelty, koska paljon enemmänkin olisi ollut tarjolla.

Nyt kun kauppa on saamassa enintään 5,5-prosenttiset juomat hyllyihinsä, myös MaRa on herännyt vaatimaan edelliseltä kierrokselta toteutumatta jäänyttä juoma-alvin laskua.

“Koskaan ei ole liian myöhäistä ja hiljaa hyvä tulee”. Tosin satoja juomaravintoloita on tässä välissä ehtinyt mennä nurin, ja kapakoissa juomamyynti on laskenut lähes kieltolain tasolle.

Mara arvioi, että juomien hinnat putoaisivat lähes 10 prosenttia.

MaRan ekonomistiti ovat laskeneet, että ravintola-alkoholin arvonlisäveron alentaminen parantaisi juomien ja ruoan kysyntää ravintoloissa sekä toisi alalle lähes 3000 työpaikkaa. Järjestön toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi pari päivää sitten Verkkouutisille, että alvin tiputtaminen laskisi alkoholiannosten hintoja keskimäärin 8,1 prosentilla.

Ravintola-alkoholin alv:n todellisten vaikutusten arviointi ei ole helppoa. Varsinkin kun hallituspuolueiden sisällä on halua kompensoida alv:n laskusta mahdollisesti aiheutuvia verotulojen vähenemistä korottamalla juomien valmisteveroja. Alkoholiverojen nostaminen olisi silkkaa hölmöläisten peiton jatkamista, kun rahaa siirrettäisiin vain taskusta toiseen.

Tiputettavilla alv-prosenteilla on myös monta ottajaa. Ravintoloitsijoilla on halu leikata kakusta kelpo siivu yritystoimintansa kustannuksiin ja bisneksen kannattavuuteen. Ay-liike näkee tilaisuuden napata osansa palkankorotuksiin. Kuluttajat haluaisivat laskun näkyvän suoraan hinnoissa. Yhtälö ei ole helppo.

Alv:n lasku kohtelee myös erilaisia ravintoloita eri tavalla. Juomapainotteisissa kapakoissa alkoholin alv:n laskemisella olisi luonnollisesti suurempi vaikutus kuin ruokaravintoloissa ja kahviloissa.

Ravintolaruoan arvonlisäveron tiputtaminen 2010 ei näkynyt kauaa kuluttajahinnoissa.

Vuoden 2010 ravintolaruoan arvonlisäveron alennus siirtyi kuluttajahintoihin vaihtelevasti eri ravintolatyypeissä. Myös alueellisia eroja oli jonkin verran. VATT:in arvion mukaan arvonlisäveron alennus laski hintoja ravintoloissa keskimäärin 2,2 prosenttia. Jos veromuutos olisi alentanut hintoja täysimääräisesti, lasku olisi ollut 7,4 prosenttia.

Muun muassa ravintola-alan kiinteiden ja muuttuvien kustannusten sekä niiden jatkuvan nousemisen myötä parin prossan hintojen tippuminen oli imetty tyhjiin parissa vuodessa.

Nykyisillä hinnoilla kapakassa istuminen ei ole todellakaan halpaa hommaa. Niinpä tärkeää onkin pohtia, mitä vaikutusta verojen muutoksilla on kuluttajakysyntään. Jos ovi käy tiuhemmin, tarvitaan väkeäkin lisää tiskin taakse.

Suurin muutos suomalaisessa alkoholikulttuurissa on ollut juomien nauttimisen siirtyminen kapakoista kotisohville.

Esimerkiksi kotimaasta ostetusta oluesta enää alle 15 prosenttia nautitaan ravintoloissa, kun 2000-luvun taitteessa osuus oli lähes 30 prosenttia. Myös kapakoissa juodut litramäärät ovat lähes puolittuneet vajaassa parissakymmenessä vuodessa.

Sen sijaan matkustajatuonti rehottaa. Tiukasta viinastakin enää alle 10 prosenttia hörpitään kyypparin katseen alla.

Alkoholijuomien arvonlisäveron laskeminen on vasta ensimmäinen fiskaalinen askel ravintolapalvelujen elvyttämisen tiellä. Toinen on alkoholiverojen tiputtaminen vähintäänkin Ruotsin tasolle.

Oluen ravintolamyynti on puolittunut 2000-luvulla. Lähde: Valvira.
Facebook kommentit