Alko palvelee, kuuluu valtionyhtiön hokema. Samalla se toimii kuin mikä tahansa sensuurikoneisto.

Maailmassa tuotetaan satojatuhansia erilaisia viinejä. Alkon valikoimiin mahtuu niistä jokunen tuhat. Koko maahan.

Muut viinit eivät läpäise ennakkosensuuria.

“Toiminta, jonka tarkoituksena on muuttaa tai tukahduttaa sellaisia tekoja tai ajatuksia, joiden katsotaan olevan vallitsevan moraalisen tai poliittisen järjestyksen tai niin sanotun yhteisen edun vastaisia.”

Sensuurin määritelmässä on jotain tuttua. Kansanterveys on juuri tällainen ‘yhteinen etu’.

Kansanterveyden kohentumisen ja viinivalikoiman köyhdyttämisen yhtymäkohdat eivät ole vielä auenneet minulle, vaikka olen puuhannut alalla kymmenen vuotta.

Holhouksen ydin sen sijaan on harvinaisen mätä.

Se rakentuu 1800-luvun kansallisromanttisen pseudotieteilyn päälle.

Sivistynyt eliitti näki suomenkieliset talonpojat vähäpuheisina, rehteinä, mutta viinaanmenevinä.

Samat luonnehdinnat oli varattu intiaanikansoille, joilla myös kerrottiin olevan läheinen suhde luontoon, kehittymätön kieli ja karkeat tavat tuliliemen kanssa.

Molemmat kaipasivat kaitsentaa.

Jaloilta villeiltä puuttuu itsekontrolli, rasistinen ajattelu kuului.

Suomalaiset kuluttivat tuolloin vähemmän alkoholia kuin mikään muu kansa, jonka kulutusta tilastoitiin.

Se siitä viinaanmenevyydestä.

Rotutohtorit sijoittivat suomalaiset puolivalkoiseen lokeroon kielen takia. Sen katsottiin ilmentävän mongolialaista verenperimää.

Kansallinen omakuvamme perustuu yhä osittain rotukäsityksille, sillä näemme itsemme rehellisinä tuppisuina, joita ei ole luotu kaupunkeihin.

Mitä tulee alkoholismihömppään, napanuoraa ei koskaan katkaistu.

‘Ei toimi Suomessa’, hoetaan ministeritasolla saakka, vaikka olemme tutkimusten valossa tavallisia eurooppalaisia.

Vaikka kansanterveyden varjelijat eivät puhu enää verenperimästä, Alkon monopoli on elävä monumentti suomalaisten perinnölliselle kehnoudelle.

Niin kauan kuin ylläpidämme koneistoa, taidamme uskoa siihen itsekin.

Kun sensuurijärjestelmä puretaan, se pitää tehdä kerralla. Esimerkiksi sananvapaus joko on tai ei ole.

Me joko ansaitsemme saman, mitä 97 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista, tai emme.

Nyt veivauksessa oleva kokonaisuudistus jatkaa alkoholipoliittisen näpertelyn perinnettä.

Valitettavasta päättäjät ovat sokeita rasismille, silloin kun se kohdistuu omaan kansaan.

– Arto Koskelo

Kirjoittaja on yksi Viisi Tähteä median omistajista

Facebook kommentit