Yes Yes Yes -ravintolasta on turha tehdä Ketä, Mitä, Hä? -konseptimme mukaista esittelyä. Kaikki tietävät jo hankkeen taustat – kiitos eri vaiheissa hyvin hoidetun some- ja medianäkyvyyden. Eeropekka Rislakki kävi selvittämässä, mikä on Yes Yes Yes:in ydin.

Ville Relander ja Richard McCormick sekä mainonnan ja markkinoinnin ammattilainen Alex Nieminen ovat yhtä kuin 3 x Yes.

Yes on lupaus siitä, ettei kasvissyöjä joudu kieltäytymään ravintolassa kaikesta hyvästä

– kuten ei raadonsyöjäkään vaikka olisi ennakkoluuloinen kasvisten edessä. Yes Yes Yes:in lupaus on Kyllä!

Taustalla toimii Royal Ravintolat tarjoamalla selkänojan sekä rahoittajana että liiketoimintaosaajana samaan tapaan kuin Hawaii-ryhmittymän muissakin paikoissa kuten The Cock- ja Holiday Bar -ravintoloissa.

Keittiöpäällikkö Linnea Vihonen ja edesmenneestä Michelin-tähditetystä Chef & Sommelieristä tutuksi tullut sommelier Johan Borgar ovat vielä hypetyksen käyttämätön voimavara.

Vegetarismi ja sen äänekkäin osa, vegaanit, ovat hyvin esillä julkisessa keskustelussa.

Mediaa seuraamalla voi saada käsityksen, että kasvissyönti on valtavirtaa, mutta ruoan kuluttajista kasvislohko edustaa parhaimmillaankin viittä prosenttia.

Samaan aikaan lihan syönti on all-time-high – enkka tehty – ja nuorten kasvisruokaintokin näyttää tutkimusten mukaan hiipuvan muiden erikoisruokavalioiden paineessa.

Siksi Yes Yes Yes:issä on oltava jotakin, joka ei suista sitä marginaaliin; jotakin jota ei ole kytketty kasvisruoan aikaisempiin ideoihin, sillä kenelläkään ei ole varaa eikä aikaa odottaa paria sukupolvea ennen kuin kansakunta on muuttanut asenteensa ja ruokailutottumuksensa.

Kasvisruoan menneisyys osoittaa, että siihen on aina liittynyt ulkogastronomisia tasoja: hengellisiä, filosofisia, ideologisia, ympäristöllisiä, eläinten suojelullisia ja tuoreimpana lifestyle -kytköksiä.

Yes Yes Yes kiteytyy ajatukseen tarjota vegeä tekemättä siitä numeroa. Ja koska appeet ovat vegeä, sen pitää olla niin kiinnostavaa ja hyvän makuista, ettei lautaselle osaa kaivata muuta; ettei carnivore-asiakas himoineen osaa edes kaivata lihaa.

Yes Yes Yes ei ole ravintola viiden prosentin segmentille. Se on ruokansa ja konseptinsa puolesta kohdennettu 100 prosentille.

Kyse ei ole salaliitosta tai käännyttämispyrkimyksistä, vaan koko kasvisruokaidean muuttamisesta. Tähän asti juuri se muu: henkisyys, eettisyys, terveellisyys, ympäristökysymykset jne. ovat legitimoineet minkä tahansa mauttoman mätön syömäkelpoiseksi, koska asiakas on siten hyvällä asialla ja ruokailu on pahimmillaan pelkkää hyvesignalointia.

Mutta miksi kasvisruoan pitäisi olla pahaa? Kääntäen sanottuna: miksei ruoka voisi olla hyvää, vaikka kasvista onkin? Juuri tässä on Yes Yes Yes:in missio: se pyrkii heivaamaan kasvisruoan hyvän maun puolelle, nautinnoksi.

Viiniä ja olutta – vegaanista tietenkin!

Suhde alkoholiin on Yes Yes Yes:in toinen irtioton paikka. Perinteisesti alkoholi ei ole kytkeytynyt kasvisruokailuun. Ainakaan siten, että ravintola tarjoaa viiniä kärkenä, ja sille sekä cocktaileille on oma, houkutteleva baari.

Kasvisruokaliikkeen historiassa on vahva kytkös raittiusliikkeeseen, joka tarkoittaa elämän asenteena kieltäytymistä nautinnoista ja terveyttä uhrautumisen kautta.

Korkeavuorenkadun legendaarisessa Kasvis-ravintolassakin (toimi vuosina 1974–2000) käytiin kinaa siitä, voidaanko tarjota edes kahvia. Nykyisin toimivassa Zucchinissa viini ole luonteva osa ateriaa, vaikka sitäkin saa. Sen sijaan Silvopleessa viinillä on rooli. Molemmissa paikoissa viinin juoja kohtaa tuomitsevia katseita.

Yes Yes Yes:n sisustuksellinen signatuuri ja painotus on piiiiiiiitkä U-muotoinen, marmorinen baaritiski, jossa on kolmisenkymmentä asiakaspaikkaa, jotka houkuttelevat maistelemaan Riikka Sukulan valitsemia vegaanisia laatuviinejä – ja viimein tilaamaan myös ruoka-annoksia listalta baarisyömisiksi.

Italian Piemontessa viinintuottajana toimiva Riikka Sukula on ollut Alex Niemisen työpari Vege-keittokirjassa, joka on yksi viime vuosien myydyimpiä opuksia ja ties kuinka monennessa painoksessa. Alexin merkitys ravintolassa ei jää markkinointitasolle, sillä hän on ryhmästä ainoa, joka on kasvissyöjä.

Siksi Alex Niemisen asiakaskokemus maailman kasvisravintoloista on Yes Yes Yes:in tavoitteiden perusta.

Tosiasia on, että hyviksikin leimattujen kasvisruokaravintoloiden katto ei ole maailmalla kovinkaan korkealla.

Maineikkaiden vegemestojen tarjonta voi olla Lontoossa, New Yorkissa tai esimerkiksi Berliinissä melko masentavaa. Ja taasen sekaruokaravintoloiden kasvisannokset ajoittain superia.

Juuri tämä on ollut Niemisen tehtävä: haastaa McCormick ja Vilhonen tekemään vähintään yhtä hyvää tai mieluummin parempaa kasvista kuin hyvä liha- tai kala-annos olisi. Harva on tullut huomanneeksi, että Richard McCormickin lista Holidayssa ei sisällä lihaa. Veden eläviä ja kasviksia kylläkin.

Yes Yes Yes:in lista lainaa sujuvasti eri mantereilta, eri kasvisruokakulttuureista, eri tyyleistä, eri makupaleteista.

Yes Yes Yes ei ole sitä ääneen formuloinut, mutta merkit viittaavat siihen, että sillä on halutessaan mahdollisuus nousta maailman TOP 20 -vegeravintoloiden joukkoon, jonka takia maailmalta tullaan varta vasten Helsinkiin. Yes Yes Yes:illä on siihen kaikki eväät – jos niin halutaan. Mausta se ei jää enää kiinni, annosten asettelusta ja estetiikasta kylläkin.

Mutta samalla ravintolan asemoituminen fine diningiksi saattaisi olla kuoleman syleily, joten kategoriavalinta määrittyy muiden realiteettien myötä kuin kyvykkyyden kautta.

Mutta jatketaan hetki ajatusleikkiä: fine dining -tasolla toimivia vegeravintoloita on maailmalla harvemmassa kuin esimerkiksi kolmen Michelin-tähden ravintoloita, joita lienee kaikkiaan 160:n paikkeilla. Michelin-tähtiä on jaettu vegelle niukasti. Esimerkiksi Saksa sai vasta ensimmäisen tähden toissapäivänä, kun Stephan Hentschelin johtama berliiniläinen kasvisravintola Coocies Cream nousi tähtiluokkaan. Saksa on sentään pitkän linjan kasvisruokamaa. Michelininkin on taivuttava ollakseen ajassa uskottava määrittelijä.

Jonkinlainen kasvisgourmetin ykkönen on Pietro Leemanin Joia Milanossa. Ravintola sai tähtensä jo vuonna 1996. Helvetin hyvää, muttei voittamatonta.

Irti sakraalista tunnelmasta kohti bileitä

Kolmas pointti Yes Yes Yes:in irtiotossa on sisustus ja tunnelma.

Atmosfääri kasvisruokaravintoloissa on perinteisesti ollut harrasta ja pyhää. Pöydissä kuiskitaan tai ollaan puhumatta. Tunnelma on gastronomista shoe gazea, mentaalaista kenkiin tuijottelua.

Sisustusmateriaalit ovat olleet perinteisesti vaaleaa puuta, tiedostavia aikakausilehtiä ja kirjoja sekä steinerilaisen väriopin mukaista taidetta ja seinämaaleja. Taustamusiikkia ei ole.

Yes Yes Yes on surrealistinen sekoitus Miamin ja Floridan värimaailmaa, eläviä banaanipuita ja neonvaloja, DJ-ständia ja suurten ikkunoiden vierestä kulkevaa Kympin ratikkaa.

Sisustuksessa ei ole mitään harrasta, ja musiikki tarjoaa funkihkoja, karibiahkoja ja salsahkoja hottirytmejä. Asiakaskunta on ikärakenteeltaan poikkeuksellisen laaja.

Sukella vegaanin tuntemattomaan ajatusmaailmaan. Tässä ihka aidon vegaanin arvio Yes Yes Yes:in onnistumisesta. Vegetuutti-jengi Aarni Reiman ja Niko kävivät testaamassa Yes Yes Yes:in.

Vege-ruoan historia Suomessa

Ensimmäinen aalto:

Suomen ensimmäinen artikkeli kasvissyönnistä on vuonna 1865 Finlands Allmänna Tidningenissa julkaistu Om vegetarianismen, jossa käytiin läpi eurooppalaisen kasvissyönnin historiaa sekä moraalisia ja terveyteen liittyviä näkökulmia.

Vuonna 1894 Suomessa julkaistiin ensimmäinen, Helene Seilingin kirjoittama kasviskeittokirja Kortfattad vegetariansk kokbok. Reseptejä oli kaikkiaan 156.

Samana vuonna 1894 Helsinkiin Rauhankadulle aukesi neiti Forssinvegetaaraista päivällistarjoilua” harjoittava kasvisruokaravintola.

Vuonna 1895 rouva H. Levander avasi Kasarmikadulle Helsingin toisen kasvisravintolan.

Vuonna 1987 Heinolan kylpylä ryhtyi tarjoamaan myös kasvisruokaa (aikalaiskylpylöiden asiakaskunta saapui kylpylöihin lähinnä Viipurista ja Pietarista).

Vuonna 1903 Karin Boldt avasi Helsinkiin Vegetaariset ruokasalit.

Vuonna 1906 rouva Lindberg avasi Vegetaaristen ruokasalien viereen kasvisravintola Reformin, jossa useat ajankohtaiset uudistusmieliset ryhmät kuten naisten aseman parantamista ajava Naisasialiitto Unioni kokoontui.

Vuonna 1908 Edith Olsson ryhtyi järjestämään kasvisruokakursseja Fiskarsissa, Helsingissä ja Turussa. Seuraavana vuonna hän perusti Helsinkiin vegetaristisen pitopalvelun ja Vegetus-kasvisruokakoulun.

Vuonna 1909 Helsingissä oli jo kolme kasvisravintolaa, kun Kasvisravintola Osmola avautui.

Vuonna 1910 kasvisravintoloita perustettiin myös Turkuun, Tampereelle, Naantaliin ja Viipuriin.

Toinen aalto:

1950-luvulla Helsingissä Kalevankadulla toimi Vegeta-kasvisravintola, jonka innoittajana oli saksalainen luontaisterveysliike. Samaa perua oli myös professori Toivo Rautavaara, jonka kuuluisin teos Mihin Kasvimme Kelpaavat syntyi sodan pulavuosien merkkipaaluksi luonnosta kerättävien yrttien ja kasvien hyödyntämiseen.

1960-luvulla rouva Makkosen Kasvisbaari oli Helsingin ainoa kasvisravintola vuosikaudet.

Vuonna 1974 taistolaisten vastapoolina toimineiden kuvataiteilijoiden, runoilijoiden, filosofien ja idän henkisyydestä ja luonnonsuojelusta kiinnostuneiden ryhmittymä Oraansuojelijat-yhdistys perusti makrobiotiikan oppeja noudattavan Kasvis-ravintolan Helsingin Korkeavuorenkatu 3:een. Ryhmällä oli myöhemmin tärkeä rooli Vihreän liikkeen syntymiselle. Kasviksesta nousi myös luomuleipomo Samsara, ja se toimi innoituksena myös Turun Verso-kasvisravintolalle.

1980-luvulla kasvisruoka alkoi yleistyä. Kasvisruokiin erikoistuneita ravintoloita avattiin eri puolella Suomea.

2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä lähtien myös sekaruokaravintoloissa on ollut kasvisruoka-vaihtoehto listalla.

Helsingin merkkipaaluja ovat olleet Zucchini sekä Silvoplee sekä täysvegaaniravintola OmNam.

Kolmas aalto:

Vuodesta 2015 lähtien pikaruokaketjuissa kasvisannos on jo normi.

Vuonna 2016 Kuori-kasvisravintola on Suomen ensimmäinen kasvisravintola, jonka tarjoaa iltaisinkin pelkkää kasvista.

Vuonna 2017 Yes Yes Yes avautuu. Ravintola on kuin kokeilu, joka selvittää, voiko ravintola tarjota pelkkää kasvisruokaa korostamatta olevansa kasvisravintola.

Yes Yes Yes
Iso Roobertinkatu 1
Pöytävaraukset: yesyesyes.fi, tai 09 6128 5130
Avoinna ti-to 16–24 / pe 16–02/ la 12–02

Teksti: Eeropekka Rislakki

Kuvat: Eeropekka Rislakki ja Eeva Mela

 

Facebook kommentit