Tuote tai palvelu, johon kuluttaja liittää tunnesiteen, on kestävin ja tuottavin brändi. Nyt kohistaan käsitteestä psykoestetiikka, jota erityisesti amerikkalainen elokuvateollisuus ja kirjankustantajat ovat käyttäneet rakentaessaan myyntihittejä. Opit ovat sovellettavissa myös ravintolapalveluihin.

Kyse ei ole siitä, mitä ajattelet designista tai palvelusta, vaan siitä miten se saa sinut tuntemaan ja ajattelemaan itsestäsi.

Kulttuuriteollisuudessa on tiedetty, että hitti syntyy, kun tarinan päähenkilö kuvataan tarinassa tavalla, jossa seikkailun aikana tehdyt uhraukset ja uroteot johtavat yhteisön arvostukseen. Kyse on ennustettavan taian metodista, joka on sovellettavissa niin esineiden ja palveluiden suunnitteluun designin ja palvelumuotoilun keinoin.

Maslowin tarvehierarkia ei ole kadonnut mihinkään, mutta nyt perustarpeiden tyydyttämisen lisäksi menestykselliseksi pyrkivän tuotteen täytyy herättää myös tunneside. Kaikki haluavat voittajan matkaan.

Pääpointti on, että kyse ei ole siitä, mitä ajattelet designista tai palvelusta, vaan siitä miten se saa sinut tuntemaan ja ajattelemaan itsestäsi.

Tervetuloa ravintolaan sankarin matkalle

Coca-Cola -pullo, joka täytti 100 vuotta viime vuonna, on yksi esimerkeistä.

Alkujaan briiffi oli selkeän yksinkertainen: ”Pullon on oltava niin huomiota herättävä, että sen voi tunnistaa jo pelkällä kosketuksella, ja niin ainutkertainen, että sen voi tunnistaa rikkoontuneenakin maassa”.

Ensimmäinen Coca-Cola -pullo sai muotonsa kookosastiasta vuonna 1915. Kuva: Coca-Cola
Ensimmäinen Coca-Cola -pullo sai muotonsa kookosastiasta vuonna 1915.
Kuva: Coca-Cola

Voittaja syntyi Root Glass Companyn lasitehtaassa, joka sijaitsi Indianan osavaltiossa. Pullon muoto sai innoituksen Encyclopedia Britannica -tietosanakirjassa olleesta kookosastian kuvasta.

Pullon kehittäjä Earl R. Dean sai palkintona valita joko 500 dollarin bonuksen tai elinikäisen työpaikan lasitehtaalla. Hän valitsi työpaikan.

Siitä lähtien pullo on ollut Cociksen juttu, joka elää pienillä muutoksilla ei aikakausina, ja johon liitetään tunnelmia ja tuntoja kampanjoilla. 100-vuotisjuhlaa siivitti I’ve Kissed -mainossarja, jossa pullo näkyi milloin Marilyn Monroen, Elviksen, Beatlesin ja mm. nykyhetken populaarikulttuurin tähtien kuten Aviciin ja Lana del Rayn huulilla. Avaintekijä on olla osallisena sankarin matkassa.

Kyse on siitä, miten kuluttajan syvimmät tunnot kytkeytyvät palveluun tai muotoiluun, jotka laukaisevat positiivisia muistoja ja sysäävät löytöretkelle – myyttiselle sankarin matkalle, joka muuntautuu brändiuskollisuudeksi.

Siksi on syytä pohtia, miksi Restamax ja Royal Ravintolat hakemalla hakevat laajentumisen edellytyksenä ravintoloitsijoita antamaan sankarin kasvot pyörittämälleen toiminnalle. Kyse ei ole pelkästään julkkiksen kasvoista, vaan osallistumisesta voitokkaalle matkalle.

Siksi aika näyttää, mikä on Ville Haapasalon rooli georgialaiselle Purpur-ravintolalle, tai Alex Niemisellä avautuvalle Vege-ravintolalle, ja mikä merkitys Tomi Björckin siirtymisellä Australiaan on Bronda-Gaijin-Social-Farang -ravintoloiden tulevaisuudelle.

Facebook kommentit