Nyt kun flunssa niittää väkeä työpaikoilla, kouluissa ja muissa yhteisöissä, on syytä ymmärtää, että ruoalla – ruoan tuotantotavalla ja lenssulla on yhteys. Kun pohdiskelee tehotuotetun ruoan kaikkia seuraamuksia, ei voi kuin ihmetellä, kuinka monet syy-seuraussuhteet voivat jäädä näkymättömiksi.

Suurin osa ihmisten kärsimistä tartuntataudeista on eläinperäisiä ns. zoonooseja.

Ruoan tuotantotavalla on väliä. Avataanpa hieman: suurin osa ihmisten kärsimistä tartuntataudeista on eläinperäisiä ns. zoonooseja. Tämä pätee myös jokavuotisiin räkätautiaaltoihin, joista olemme taas alkaneet kärsiä painopisteen ollessa joulukuusta maaliskuuhun.

A-influenssavirus on linnuista kotoisin oleva virus (vesilinnut tartuttavat siipikarjan, joka tartuttaa siat, jotka tartuttavat ihmiset). Influenssavirukset B ja C ovat nisäkkäiden ja ihmisten viruksia. Nisäkkäät ovat tässä tapauksessa usein sikoja. Flunssan eli nuhakuumeen aiheuttavat virukset ovat peräisin naudoista.

Influenssa on eri asia kuin flunssa, nuhakuume, joka on ns. ylähengitystien tulehdussairaus – influenssa on flunssaa vaikeampi kuumetauti.

Tässä tekstissä en edes puutu eläinperäisiin bakteerisairauksiin: eläimistä ihmisiin, ihmisistä ihmisiin, ihmisistä eläimiin tarttuviin bakteereihin. Ne ovat vielä oma juttunsa.

Elämme itse aiheutettujen epidemioiden aikaa

Taudit ovat kulkeneet ihmisten ja eläinten välillä nyt noin 10 000 vuotta, eli sen ajan kun ihminen on elänyt rinnakkain kotieläinten ja ”tuotantoeläinten” kanssa. Siksi Euroopan eläessä löytöretkeilyn ja siirtomaavalloituksen aikaa mukana viedyt taudit tappoivat mm. amerikkojen intiaaneja massoittain, koska heillä ei ollut yhteyttä tuotantoeläimiin.

Nyt uutta on vauhti, jolla uusia tartuntatauteja syntyy. Viimeistä 30-vuoden jaksoa kutsutaan uusien epidemioiden aikakaudeksi. Syynä on tuotantoeläinten kasvatuksen tehostuminen – yksikkökokojen kasvaminen.

Tehokasvatuksen logiikka on tehnyt eläimistä bioreaktoreita, jotka tuottavat uusia bakteeri- ja viruskantoja. Nykyiset kasvatusmenetelmät ovat siten ihmis- ja eläinkunnan historian suurin eläinkoe.

Suursikaloissa, -kanaloissa, naudan- ja ankankasvattamoissa vallitsee keskiaikaisten kaupunkien hygieeniset olosuhteet. Eläinten pakkaaminen luonnottoman tiheään satojen, tuhansien – maailmalla jopa kymmenien tuhansien eläinten ryhmittymiksi, sekä eläinten luontaisen ravinnon muuttaminen syöttämällä niille rehua, jossa on eläinperäisiä komponentteja, luo huimia ongelmia (oli todennäköisin syy hullunlehmän taudin syntymiselle).

Kukaan ei tiedä, mitä seuraa esimerkiksi soijapohjaisen proteiinin syöttämisestä sukupolvi toisensa jälkeen naudoille, joiden ruokavalioon se ei ole kuulunut aiemmin koko evoluution aikana. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi EHEC-bakteeritasot nousevat naudoissa huippuunsa, ja ne laskevat muutamassa viikossa, jos nauta palaa luontaiseen ravintoonsa.

Nykyiset kasvatusmenetelmät ovat siten ihmis- ja eläinkunnan historian suurin eläinkoe. Tehokasvatuksen logiikka on tehnyt eläimistä bioreaktoreita, jotka tuottavat uusia bakteeri- ja viruskantoja. Mm. siat toimivat tehokkaasti reassortaatioina, sekoitusalustoina, joissa ankkojen, ihmisten ja sikojen omat virukset synnyttävät uusia yhdistelmiä (vrt. sikainfluenssa).

Lenssu on yksi niistä seurauksista, jotka eivät sisälly halvan ruoan tuottamisen hinnoitteluun.

Koska influenssa-kulkutauti pystyy leviämään parissa kuukaudessa maailman ympäri, on selvää, että uudet virussairaudet kuten Sars, hiv/aids, Ebola, Nipah, lintu– ja sikainfluenssat ovat saaneet asian ymmärtävät viranomaiset hälytystilaan.

On vain ajan kysymys, milloin viruskasvattamoina toimivissa navetoissa, sikaloissa, kanaloissa jne. syntyy uusi pandeeminen tappava virus Espanjantaudin tapaan, tai variaatio olemassa olevista viruksista. Se on hinta teollisesta, halvan ruoan tuotannosta. Lenssu on yksi niistä seurauksista, jotka eivät sisälly halvan ruoan tuottamisen hinnoitteluun.

Influenssa
Vakavan influenssan sairastaa maailmassa vuosittain 3-5 miljoonaa ihmistä
Espanjantauti, 1918–1919 A(H1N1), sairastuneita 500 miljoonaa, kuolleita 50–100 miljoonaa
Aasialainen, 1956–1958 A(H2N2), sairastuneita 900 miljoonaa, kuolleita n. 2 miljoonaa
Hongkongilainen, 1968–1969 A(H3N2), sairastuneita n. miljardi, kuolleita n. 1 miljoona
Lintuinfluenssa 2003- A(H5N1), pandemian kehittymistä odotellessa n. 200 kuollutta
Sikainfluenssa 2009- A(H1N1)v, variantti Espanjantaudista

Flunssa
Flunssaa sairastaa vuosittain jopa 500 miljoonaa ihmistä, Suomessa 1-2 miljoonaa
Flunssa aiheuttaa globaalisti vuosittain 250 000 – 500 000 kuolemantapausta

Meillä olisi kaikki syyt kehittää pakotteita kaikkia maita kohtaan, joissa sallitaan jättimäiset tuotantoeläinyksiköt.

Flunssa ja influenssa eivät ole ainoita eläinperäisiä sairauksiamme. Yli 100 miljoonaa ihmistä tappanut tuhkarokko on jäljitetty lampaisiin ja vuohiin, hinkuyskä sikoihin, isorokko kameliin, spitaali vesipuhveliin, hiv/aids ihmisapinoihin jne. Siten sairauksien synnyn mekanismi ei ole mikään uusi asia tai uutinen.

Outoa on vain se, että asiasta puuttuvat poliittiset päätökset tuotannon suunnan muutoksista, kansainvälinen lainsäädäntö jne. Meillä olisi kaikki syyt kehittää pakotteita kaikkia maita kohtaan, joissa sallitaan jättimäiset tuotantoeläinyksiköt.

On käsittämätöntä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ei tuota aineistoa, jonka perusteella poliittinen päätöksenteko voisi tapahtua. Nyt päättäjiltä puuttuu koko kuva syy-seuraussuhteineen, ja Evira tyytyy ongelmien edessä siivoojan rooliin ja pienentämään, vastoin parempaa tietoa, itse aiheutettuja riskejä.

Ei ihme, että moni siirtyy kasvisruokaan. Itse olen omnivore, kaikkiruokainen. Mutta pyrin olemaan tarkka siitä, miten ruoka on tuotettu. Kuitenkin pohdin, riittääkö sekään. Varma olen vain siitä, että sellaisia ostovalintoja pyrin välttämään, joilla tuen teollisen tuotannon suoria tai pimentoon jääviä ongelmia.

Ja varmaa on vain se, että poden alati huonoa omatuntoa löysistä valinnoistani – sekä flunssaa, olivatpa omat valintani tässä tilanteessa mitkä tahansa, koska tuotantotavat on päätetty muualla tukijärjestelmineen.

Teksti: Eeropekka Rislakki, piirros: Pixelbay.com

Facebook kommentit