Ryhmä ranskalaisyhtiöitä sekä Ranskan valtio ovat sopineet rahoituksesta ja toimista, joilla pyritään nostamaan maa uusien proteiinilähteiden ykköseksi viiden vuoden kuluessa. Ohjelmassa ovat niin kasvi-ja eläinperäiset proteiinit, mutta myös hyönteisistä ja levistä saatavat “tulevaisuuden proteiinit”. Sopimuksessa sitoudutaan myös tukemaan uusien proteiinituotteiden markkinoille lanseerausta sekä alan startup-yrityksiä.

Kuva: Topi Kairenius
Kuva: Topi Kairenius

Uusi hankesopimus täydentää Kasviproteiinit 2014-2020-ohjelmaa, joka on ollut jo kaksi vuotta käynnissä. Tätä taustaa vasten suomalaisinnovaatiot kuten Nyhtökaura ja Härkis ovat ajoituksellisesti oikeassa, mutta resurssien puute ajaa ne todennäköisesti joko unholaan maailman isossa kisassa tai ulkomaalaisomistukseen hyvinkin nopeasti.

Ranskan suunnitelmat perustuvat ennusteisiin, jonka mukaan maailman proteiinin tarve kasvaa vuoteen 2030 mennessä n. 40 prosenttia, 7:n prosentin vuotuista vauhtia. Eläintuotannon lisääminen ei ole vastaus, sillä siihen liittyy ongelmia kuten ympäristökysymykset, eläinten oikeudet sekä ilmastönlämpeneminen.

Ranskan elintarviketeollisuusliiton ANIA:n mukaan tavoitteena ei ole pelkkä proteiinisektorin kasvattaminen vaan myös jalostusasteen nosto. Ranska on tällä hetkellä esimerkiksi maailman viidenneksi suurin viljantuottaja ja toiseksi suurin viljatuotteiden viejä. Ala pitää huolestuttavana, että kaksi miljoonaa tonnia viljaproteiinista viedään jalostamattomana, ilman lisäarvon tuottamista.

Ranskan suunnitelmat perustuvat ennusteisiin, jonka mukaan maailman proteiinin tarve kasvaa vuoteen 2030 mennessä n. 40 prosenttia, 7:n prosentin vuotuista vauhtia, koska YK:n alaisen maailman Ruoka ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan arviolta miljardi ihmistä kärsii aliravitsemuksesta, ensisijaisesti proteiinin puutteesta.

Lähde: Foodnavigator
Kuvat: Topi Kairenius

Facebook kommentit