Pääsiäinen on kautta pitkän oluenvalmistuksen historian ollut yksi olutvuoden kohokohdista. Vanhoissa luostariperinteissä olut oli korostetusti pääsiäistä edeltävän paastonajan juoma, jota ei mielletty alkoholiksi.

Keskiajalla luostareissa oluella oli suuri merkitys osana päivittäistä ravinnonsaantia. Oluella korvattiin kokonaisia aterioita.

Hauskaa pääsiäistä -postikortti vuodelta 1928. Helsingin kaupunginmuseon arkisto.

Munkit saattoivat tehdä oluestaan tavallista vahvempaa ja ravitsevampaa, jotta juhlapyhien odotteleminen tyhjin vatsoin sujui hymyssä suin. Olutta pantiin luostareissa sekä omaan käyttöön että myyntiin.

”Pääsiäiseen valmistauduttiin paastoamalla. Pidättäydyttiin lihasta ja ruuan määrää vähennettiin. Alkoholin eli viinin nauttiminen oli myös kielletty. Olutta sen sijaan juotiin, sillä se oli hyvää ja ravitsevaa ja korvasi paastossa kokonaisen aterian”, teologi ja kirjailija Lari Junkkari kertoo.

Vuoden ensimmäinen suuri olutjuhla.

Nykyisin suomalaisessa ruokapöydässä pääsiäisen perinteiset maut ovat runsaat ja täyteläiset. Oluen ystävälle pääsiäinen on vuoden ensimmäinen juhla-aika. Kausioluissa on runsaasti makuja.

Oxfordilainen pubi Lamb and Flag kunnioittaa pääisäisen herrkkua eli lammasta. Kuva: Heikki Kähkönen.

Takavuosina panimot tekivät meillä erityisisä pääsiäisoluita, joiden valmistaminen on jäänyt sesongin lyhyyden vuoksi lähinnä pienpanimoille. Pääsiäisen olut on yleensä tummahko ja rungoltaan tukevaa.

Esimerkiksi tanskalainen perinteinen pääsiäisolut, Påskebryg, on täyteläistä mallasjuomaa, jonka väri vaihtelee panimosta riippuen vaaleasta tumman eri sävyihin.

Vaikka harva meistä paastoaa ennen pääsiäistä, on perinteinen juhla-ateria säilynyt monen kevään piristyksenä. Yllättävän moni pääsiäisen perinteisistä ruuista maistuu erilaisten oluiden kera. Joka tapauksessa pääsiäisenä on lupa syödä hyvin. Ja nauttia myös hyvästä oluesta.

Olutta lampaanpaistin ja jälkiruokien kanssa.

Tunnetuin ja aito suomalainen pääsiäisruoka on mämmi, jota on valmistettu jo katolisena aikana, jolloin se oli perinteinen pitkänperjantain ruoka Lounais-Suomessa. Mämmiä syötiin 1700-luvulla leivän päälle siveltynä.

Frankenilainen savuolut maistuu lampaan kera. Kuva: Heikki Kähkönen.

Myöhemmin 1900-luvulla mämmi levisi myös muualle Suomeen. Mämmi valmistetaan maltaista, ruisjauhoista ja vedestä imellyttämällä, jonka jälkeen seos paistetaan uunissa.

Alun perin mämmi valmistettiin tuohesta valmistettuihin tuokkosiin. Nykyisin meillä saa jopa mämmiolutta.

Lammaspaisti on kuulunut muualla maailmassa jo 600-luvulta lähtien pääsiäisaterialle. Meillä Suomessa pääsiäislampaan tai syöminen on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Lammas onkin yleisin pääsiäisruoka maalattujen kananmunien ohella.

Pääsiäistä edeltävänä paasto aikana ei käytetty kananmunia eikä maitoa, niitä kertyi varastoihin. Kananmunia keitettiin ja koristeltiin pääsiäisaterialle. Munia käytettiin myös erilaisten leivonnaisten valmistamiseen.

Ja tukevat oluet, jos mitkä, maistuvat herkullisten pääsiäisen jälkiruokien kanssa.

Hauskaa pääsiäistä -postikortti vuodelta 1909. Helsingin kaupunginmuseon arkisto.
Facebook kommentit