Arkiviinin Idea on tarjota hinta-laatu -suhteessa ihan juotava viini, joka ei lupaa suuria eikä esitä vaativaa, mutta on aivan käypä arjen lasissa ja ruoan laitossa.

Edulliset arkiviinit luovat uuden kategorian Alkon hyllyyn. Koska arkiviini on ikiaikaista perinnettä viinimaissa, on kysyttävä Espanjassa, Talaveran kaupungin lähistöllä, Pepinon kylässä asuvalta taiteilija Riiko Sakkiselta, miten arkiviini toimii siellä.

Riiko Sakkinen: Kaupassa on täällä paljon halpoja viinejä. Lounaalla duunarit sekoittavat euron viiniä (jota saa kaupasta eurolla litran) gaseosaan, makeaan sitruunasoodaan.

Eikö Félix Solisin tuottama Los Molinos, joka on ilmaantunut Alkon alahyllyyn, tule teidän lähistöltä?

Riiko: Valdepeñas sijaitsee täällä meidän itsehallintoalueellamme Castilla-La Manchassa, joka tosin on pinta-alaltaan suurempi kuin vaikkapa Benelux-maat yhteensä, joten se ei siis tule ihan naapurista. Itse ostan lähes pelkästään Castilla La Manchan alueen viiniä, oman alueeni taloutta tukeakseni, mutta myös siksi että hinta-laatu-suhde on ylivoimainen arvostettuun Riojaan tai Ribera del Dueroon verrattuna.

Suomessa viini on alkoholijuoma, Espanjassa elintarvike, joka on selkeä osa ruokakulttuuria – tai siis ruokapöytää, koska sanaa kulttuuri ei tarvitse mainita erikseen ruoan yhteydessä.

Riiko: Espanjalaiset eivät itse edes ymmärrä miten hieno arkinen ruokakulttuuri heillä on. Täällä yhdessä syöminen pitkän kaavan mukaan, ateria viinillä alas huuhdeltuna on jokapäiväistä leipää.

Muutama vuosi sitten appeni teki vielä oman viinin omista rypäleistään. Oli maaginen kokemus osallistua prosessiin rypäleiden korjuusta viinin maistamiseen. Perheen miehet kerääntyivät viinikellariin, pieni lasi kiersi suulta toiselle hiljaisuuden vallitessa. Sitten patriarkka julisti tuomionsa. Jos viini oli hyvää, ilo oli ylimmillään. Joinakin vuosina viini oli liian makeaa, sitä sitten piti juoda koko vuoden joka aterialla.

Onko viinillä sijaa ja paikkaa ruokapöydän ulkopuolella?

Riiko: Viiniä juodaan aperitiivilla ja aterialla. Espanjalaisesta näkökulmasta katsottuna viinin juominen aterian jälkeen on mahdoton ajatus. Jos lasissa on viiniä ruoan loppuessa lautaselta, viini jää lasiin. Jos illalla mennään drinkeille, juodaan jotain ihan muuta kuin viiniä. Eniten espanjalaiset tosin käyvät aperitiiveilla baareissa ennen lounasta. Meidänkin kylän baarit tekevät viikon parhaan tuloksen sunnuntaisin, kun kyläläiset siirtyvät baariin suoraan kirkosta.

Arkiviinistä tulee mieleen, että sen voisi juoda tavallisesta vesi- tai maitolasista. Miten Espanjassa?

Riiko: Kun tulin 1990-luvulla ensimmäisen kerran Pepinon kylään, jossa asun, baareissa viini tarjottiin chato-lasista, joka on matala ja laakea. Nykyään baarit käyttävät aina jalallisia laseja. Paremmat ravintolat ylsivät viime vuosikymmenellä ihan järjettömyyksiin lasien koon kanssa, parhaimmillaan ne olivat ihmisen pään kokoisia.

Chato-lasien aikana viini oli kylän viiniä, paikallisilta ostettua. Nykyään baarit tarjoavat teollisesti pullotettua.

“Kotona viiniä juodaan arkena mistä lasista tahansa. mutta sitä ei koskaan täytetä kuin hiukan. Suomalainen tapa kaataa lasi täyteen eliminoi viinin aromit.”

Ollaanko Espanjassa tarkkoja tarjoilulämpötiloista, vai onko sekin pohjois-eurooppalainen idea? Entä halpa arkiviini, johon liittää heti ajatuksen viilennyksestä?

Riiko: Arkiviini saa olla lähes jääkaappikylmää. inhoan yleensäkin huoneenlämpöistä punaviiniä.

Kun Suomessa viinejä arvioidaan tanniinisuuden, nahkaisuuden, marjaisuuden, kukkaisuuden, hedelmäisyyden ja mm. brettiyden kautta (huom, alkuviinit) ym., miten Espanjassa puhutaan viineistä?

Riiko: Suomalaiset puhuvat varmasti enemmän viineistä kuin espanjalaiset. Ja varmaan tietävätkin niistä enemmän! Espanjalaiset juovat paljon viiniä, mutta se ei tarkoita, että sitä osattaisiin analysoida tai olisi käsitystä vaikkapa eri rypälelajikkeista. Tietenkin on myös asiaa harrastavia ja siihen vihkiytyneitä. Mutta moni, joka juo viiniä jokaisella aterialla, ei osaa sanoa viineistä juuri mitään.

Viinin hintakategoria, joka menee alle kuuden euron, arkipäiväistää Suomessakin viinin sekä riisuu siitä hifistelyn. Se on kuin pieni piikki alkoholipolitiikallemme, joka pyrkii marginalisoimaan ja syyllistämään mm. viinistä nauttimisen.

Riiko: Alkoholipolitiikka on käsitteenä ja sanana olemassa ehkä vain Suomessa. Käsitettä ei ole esimerkiksi englanniksi, eikä käytännössä sille ole mitään referenssejäkään.

“Espanjalainen ei ymmärrä, mitä alkoholipolitiikalla tarkoitetaan. Yritin selittää asiaa espanjalaiselle vaimolleni, mutta itseänikin rupesi naurattamaan.”

Suomen alkoholipolitiikka sairastuttaa terveet ihmiset alkoholismiin. Rajoitukset saavat ihmiset juomaan aina kun alkoholia saa ja niin paljon kuin sitä saa. Varsinkin kun on “ilmaista viinaa” tarjolla. Sekin on käsite, jota on mahdoton kääntää espanjaksi.

Meillä suomalaiset vieraat ottavat oikein olan takaa. Paikallisessa Javin baarissa koko henkilökunta tuli ovelle katsomaan, kuinka suomalainen ystäväni konttasi ulos. He eivät olleet koskaan nähneet ketään niin humalassa. Sanoin, että ei tarvitse soittaa ambulanssia, että tämä on ihan normaalia Suomessa. Ihan varmasti kylässämmekin on ihmisiä, jotka juovat enemmän kuin on hyväksi, mutta en ole kertaakaan nähnyt paikallista hoippumassa, kaatuilemassa, maassa makaamassa tai oksentamassa.

“Korvaa raastaa kun suomalainen sanoo juovansa viinaa, tarkoittaen mitä tahansa alkoholia, myös viiniä.”

Viina on brutaalia, se on tehty juopumiseen tai lääkkeeksi. Viinin tarkoituksena ei ole se, että tullaan humalaan.

Kun teit pienen piirustuksen viinin herättämistä ajatuksista, poikasi Leo kysyi, ”miksi piirustuksessa on nainen, koska miehet juovat viiniä”? Ovatko pohjoismaiset naiset Espanjan näkökulmasta poikkeus?

Riiko: Kotona juomme viiniä niinä päivinä kun appeni tulee meille lounaalle eli torstaista sunnuntaihin. Vaimoni ei useinkaan juo sitä, ehkä Leolle on siitä tullut idea viinin maskuliinisuudesta. Edesmennyt anoppini joi koko elämänsä ajan viiniä kaikilla aterioilla.

Ainakin meidän kylässämme viini tarkoittaa punaviiniä. Valkoviini on harvinaista. Kuohuviiniä ei kylän baarista edes löydy. Tämän opin kerralla, kun erehdyin kerran kysymään.

On pakko kysyä vielä, miten viini ja taide kättelevät? Ainakin perinteiseen taiteilijakäsitykseen viini asemoituu vahvasti. Miten viini liittyy omaan tekemiseesi ja elämääsi?

Riiko: Studiolla maalaaminen onnistuu parhaiten, kun veressä ei ole prommilleakaan alkoholia! Piirustukseen käytin myös oikeaa viiniä akvarellin tavoin (isoin läiskä), ja join sitä itsekin työskennellessäni, nuorta ja halpaa viiniä tempranillo-rypäleestä. Symbolit viinin ominaisuuksista, jotka sijoitin piirustukseen, nousivat lähinnä raamatusta.

Teksti: Eeropekka Rislakki
Piirros: Riiko Sakkinen
Yhteistyössä Los Molinos / Servaali Oy

Alkon tilausvalikoimassa olevat 5,99 euron Los Molinos -viinit (0,75 l)
Los Molinos Tempranillo, punaviini, Espanja
Los Molinos Airén, valkoviini, Espanja
Los Molinos Rosado Tempranillo, roseeviini, Espanja

Riiko Sakkisen näyttely Rajat Kiinni on esillä Serlachius-museo Göstassa Mäntässä 7.1.2018 asti.

 

Facebook kommentit