Suomen tilaviiniyrittäjät odottavat vähintäänkin kohtuullisen hyvää marjasatoa tänä kesänä. Sen sijaan viinitilallisten toinen harras toive ei ole toteutumassa. Tilaliköörien myynti suoraan valmistuspaikalta ei ole mukana uuden alkoholilain luonnoksessa.

”Viileän ja sopivasti sateisen alkukesän johdosta näyttäisi marjasadosta tulevan kohtuullisen hyvä ja laadukas. Toki loppukesä voi vielä muuttaa odotuksia heikompaan suuntaan”, ennustaa Suomen Viiniyrittäjät ry:n puheenjohtaja Jorma Keijonen.

Suomessa on tällä hetkellä 25 viinitilayrittäjää. Yritysten määrä on puolittunut vuosituhannen vaihteesta. Tilaviiniyrittämisen teki mahdolliseksi Suomen EU-jäsenyyden yhteydessä uusittu alkoholilaki vuonna 1995.

Tilaviiniyritykset luovat työpaikkoja maaseudun haja-asutusalueille.

”Alkuaikoina viiniyrittäjiä oli parhaimmillaan yli 50, mutta useat lähtivät sivuelinkeinoyrittäjinä matkaan ja koulutus alaan oli puutteellinen. Niinpä moni lopetti toimintansa. Tasokkaamman koulutuksen ja toivottavasti myönteisen alkoholiuudistuksen myötä uskon viinitilojen määrän lisääntyvän muutaman vuoden sisällä 35-40:een”, Keijonen pohtii.

Hermannin viinitilan pakattuja viinipulloja Ilomantsissa. Kuva: Heikki Kähkönen.

Tilaviiniyritykset ovat luoneet matkailullista vetoa ja työpaikkoja haja-astusualueille. Samalla yrittäjät ovat pitäneet yllä kotimaisia marja- ja hedelmäraaka-aineita jalostavaa alkoholijuomien valmistuksen perinnettä.

Viinitilojen kokonaistuotanto oli 15 vuotta sitten enimmillään lähes 400 000 litraa. Vähimmillään valmistusmäärä putosi muutaman vuoden takaiseen reiluun 200 000 litraan. Nyt tuotanto on lähtenyt jälleen kasvuun.

”Arvelisin, että tänä vuonna pääsemme jopa 350 000 litraan”, Keijonen laskee.

MarjaviiniTilojen koot ja tuotantomäärät vaihtelevat suuresti.

Jorma Keijonen kertoo, että tilaviiniyritykset ovat hyvin eri kokoisia. Jotkut tuottavat vain muutamia tuhansia litroja, kun isoimmat yltävät 50 000:stä jopa yli 100 000 litran vuosituotantoihin.

Mustaherukan sadosta odotetaan vähintäänkin kohtuullista tänä vuonna. kuva: Pixabay.

Lain mukaan tilaviiniyritykset saavt myydä valmistuspaikan yhteydessä enintään 13-prosenttisia tilaviinejä ja 8-prosenttista siideriä. Keijonen valmistaa Punaisen Tuvan Viinitilalla Alajävellä Etelä-Pohjanmaalla marjaviinejä ja -liköörejä. Yrityksellä on myös oma tilausravintola.

Alko on merkittävä kumppani tilaviiniyrityksille, mutta käytännssä tilan suoramyynti muodostaa vankan perustan liiketoiminnalle.

”Pienemmillä yrityksillä ei toki ole Alkon myynnissä juurikaan tuotteita, mutta meidän Punaisen Tuvan Viintilan tuotteista Alko myy noin kolmanneksen ja itse myymme kaksikolmasosaa”, Keijonen kertoo.

Tilaliköörien ulosmyynti suoraan valmistuspaikalta hartaana toiveena.

Viiniyrittäjät ovat asettaneet toiveensa alkoholilain kokonaisuudistuksessa maan hallitukseen, jotta mietojen alle 22-prosenttisten marja- ja hedelmäliköörien myynti sallittaisiin suoraan valmistuspaikalta tilaviinin, sahdin ja siiderin tapaan.

Asia oli vahvasti hallituksen agendalla jo vuonna 2009, mutta silloinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) veti esityksensä kiireisesti pois STM:n virkamiesten ärähdettyä asiasta.

Tällä hetkellä tilaviinien ulosmyynti valmistuspaikalta on sallittua vain, mikäli vuosituotanto jää alle 200 000 litran. Käsityöoluita valmistavien pienpanimoiden ulosmyynninn maksimirajaksi valmisteilla olevaan alkoholilakiin on kirjattu 500 000 litraa. Siksi moni tilaviiniyrittäjä on ryhtynyt valmistamaan erillisellä luvalla olutta.

Facebook kommentit