Juuren, Latvan ja Pihkan ravintoloitsija Ilja Björs tunnetaan paitsi suomalaisen keittiön uudistajana, pidettynä pomona.

Iljalla on maine moottoriturpana, joka ei lopeta juttujen kertomista edes yleisön pyynnöstä. Iljan tuntevat kaikki, jotka ovat lähelläkään Helsingin ravintolakenttää.

Elämä on kuolemanvakava asia, paitsi ravintolakeittiöissä, joissa huumori on rankkaa, kylmiöissä on kuolleita eläimiä ja death-metal soi. Jokainen meistä syö useasti päivässä, mutta kuolema korjaa vain kerran elämässä. Sitä ennen nautitaan omat peijaiset, Viimeinen Ateria.

Perustit Juuren kolmetoista vuotta sitten Jarkko Myllymäen kanssa. Mitä hän sanoo kuullessaan lähdöstäsi?
Jase
kuulee asiasta todennäköisesti ollessaan jossain hiihtokeskuksessa sukset jalassa. Todennäköisesti aina niin puhelias Jase sanoo, että pullo viinaa kiitos. Tietää joutuvansa antamaan jatkossa haastattelut.

Kerro vähän juhlapaikasta?
En ole kovin megalomaaninen, vaikka uskonkin, että minussa virtaa hieman kuninkaallista verta. Peijaiseni sen sijaan tulevat olemaan. Fasiliteettien tulee olla sellaiset, että mitä ikinä halutaan, se hoituu. Juhlat pidetään jossakin saaressa, koska meri on mulle tärkeä elementti, enkä halua, että kukaan pääsee pakoon ennen kuin juhlat ovat ohi.

Itkevätkö vieraat jo saapuessaan?
Ehdottomasti. Mutta kyyneleet kuivuvat heti, koska mun juhlissa pidetään hauskaa! Eli joko juhlit tai itket ja juhlit.

Miten muuten ajattelit saapua paikalle?
Viikinkiveneellä. Koska minussa virtaa myös hieman viikinkiverta, saapumisen on syytä olla paitsi komea, aavistuksen mahtipontinen.

Okei, mitäs juhlakalulla on päällä? Hautajaistamineet?
Olen pahoillani, mutta tapanani on juhlia alasti. Olen kuumaverinen, koska minussa virtaa hieman kreikkalaista verta. Tykkään antiikin olympialaisten tapaan esitellä vuosien urheilusuoritusten kovettamaa kroppaani. Sellainen pieni laakerinlehti voisi aivan hyvin peittää sitten jotain strategisia paikkoja. Pieni laakerinlehti.

Kutsutko ihan vaan lähipiirin vaiko kaikki, jotka olet tavannut elämäsi aikana?
Olisipa mukava kutsua kaikki tapaamani ihmiset. Mutta pitää olla kerrankin realisti. Koska olen tunnetusti kosmopoliitti ja filantrooppi niin lähimmätkin ihmiset muodostavat jo aikamoisen määrän ihmisiä.

Okei, kukas ne bileet sitten maksaa?
No, eikö tämä oo täysin selvää kaikille mut hyvin tunteville? Hoidan mielelläni loppulaskun. Tai siis perikunta.

Just, voisit muuten maksaa takaisin sen kympin. Kuka tulee paikalle kuokkavieraana?
Ilkka Lipsanen, eli Danny. Musiikkineuvos tulee palauttamaan rekisterikilven IL-1, jonka viekkaudella ja vääryydellä anasti nenäni edestä joskus 1900-luvulla. Nuoruudenfrendini kutsuvat mua nimittäin Ilkka Alangon tapaan Iliksi. Danny vois toki samalla vetäistä Vähän ennen kyyneleitä ja Tuuliviirin siinä tullessaan.

No mitäs on alkujuomana?
Coctail-baari.

Istut pöydässä tunnetusti mielelläsi pitkään. Kerro vähän mitä juhlissasi syödään?
Kun alkujuomista ollaan selvitty, jatkuu makaaberi ilonpito pitkissä pöydissä, josta ei pidä mitään puuttuman. Rakastan ruoan jakamista ja runsaita makuja. Alkuruoat käsittävät raaka-ainepuolella yhtäältä foiea ja ostereita kuin hortaa ja saganakia, bellotaa ja lasiankeriaita, vongoleja ja artisokkia tai muikunmätiä ja jokirapuja lisukkeineen.

Tuoretta, fressiä ja helvetin hyvää. Pääruokaosastolla jatketaan vahvasti raaka-aineiden viitoittamaa tietä. Grillattua, paahdettua, savustettua. Enemmän rasvaa ja makua kuin hienostunutta kikkailua. Jälkkäriksi isoja kiekkoja tuhteja juustoja ja vahvoja hilloja.

Ketkä ovat suunnitelleet menun?
Todellakin ketkä. En pysty edes luettelemaan kaikkia ihmisiä spektaakkelin ympärillä, koska heitä on niin monta. Tyydyn vain toteamaan, että luotan luukkumiehenä herraan, joka osaa punoa asiat yhteen, ymmärtää makujen päälle, eikä tee kompromisseja. Matti W. vastaa kuvausta. En anna sen hosua veitsi kädessä, ettei telo itseään.

Ketkä hoitavat paistamishommat?
T. Toivanen
 on ainoa, jonka fysiikka kestää näin pitkiä juhlia, niin pienillä yöunilla. Hänelle on kertynyt hovi ympärille, joten luotan hänen löytävän oikeat tyypit keittiön dream teamiin.

Entä mitä kaikkea juodaan?
Helpompi olisi kysyä mitä ei juoda. Koska veressäni virtaa hieman enemmän alkoholia kuin verta, olisin kovin yllättynyt, jos löytyisi jokin juoma, jota ei juotaisi.

Mitä lehdet kirjoittavat lööppeihin, kun lähdet
5 tähteä/päivää kirjoittaa kattavan tunteisiin vetoavan manifestin päätoimittaja Eeris Rislakin suulla. Joudun pyyhkäisemään hieman silmäkulmiani ajatellessani sitä.

Kuka vastaa musiikista? Mitäs kuunnellaan?
Saapuessani juhlapaikalle olisi mukava kuunnella tunteisiin vetoavaa klassisempaa useiden maailman luokan soittajatuttujeni toimesta. Ehkäpä Mozartin Requiemin johtamana (voiko Mozart oikeasti olla Iljan soittajatuttuja? / Toim. Huom).

Tästä eteenpäin lapsuudenystäväni Lamppu toimii DJ:nä. Mussa virtaa hieman kuubalaisverta, että pakko kuunnella tummia rytmejä samalla kun cohibat tupruavat ja 8 vuotias rommi soljuaa alas kurkusta.

Selvä homma. Mikä olisi mieluinen läksiäislahja?
Paras läksiäislahja olisi saada tuntea se lämpö, joka juhlissa on läsnä. Saada vielä kerran rutistaa kaikki tyypit läpi.

Toivotko matkaseuraa ja miksi?
Muistot tuovat turvaa reissulla. Mutta pianhan me nähdään!

Toisella puolella sitten. Millä kulkupelillä häivyt rikospaikalta?
Nimeni viittaa kreikkalaiseen auringonjumalaan Heliokseen, eli Iliokseen, jos ette sattuneet tietämään, joten kyllä mä auringonjumalan kultaisilla ja valonsäteiden reunustamilla hevoskärryillä lähden.

Jääkö henkesi riivaamaan tämän puoleiseen jääneitä parkoja? Kuka on uhrisi haudan takaa?
Aijai miten herkullinen ajatus! Vain suonissani virtaava munkkiveri estää minua kiusaamasta. Enää… Ketään…

Kuka kirjoittaa nekrologisi Maaseudun Tulevaisuuteen?
Toivoisin, että nekrologini kirjoittaisi eräs Arto K. Se osaa kuvailla asioita, mistä mut tullaan valitettavasti muistamaan.

Ei helvetti, sekin nakki. Kuuluisat vihoviimeiset sanasi?
Otetaanks viel yhet GT:t?

Facebook kommentit