2

20.3. Kevätpäiväntasaus. Nyt pannaan märzeniä

Tänään on kevätpäiväntasaus, jolloin yö ja päivä ovat melko tarkalleen yhtä pitkiä. Pimeä talvi alkaa vähitellen olla takana ja siirrymme kohti valoisaa kuohuvaa olutkesää.
Oluenvalmistuksessa vuodenajoilla on ollut perinteisesti keskeinen merkitys. Valoisaan vuodenaikaan maistuvat vaaleat ja kevyet oluet, kun taas syksyn tullen väri olutlasissa tummenee. Talvella monen suosikkioluet ovatkin hyvin tuhteja ja väriltään tummia.
Maaliskuu merkitsi ennen Saksanmaalla oluenpanokauden loppua. Silloin kaiveltiin mallaslaarien viimeisiä pohjia ja laitettiin vahvat oluet käymään ennen kuin lämpimät säät toivat mukanaan oluita pilaavat villihiivat.

Märzenit pannaan maaliskuussa, ja juodaan vasta syyskuussa.

Baijerissa näitä tukevia lageroluita kutsuttiin valmistusajankohtansa mukaan märzeneiksi. Ne kypsyivät kylmissä kellareissa tai vuorensisäisissä luolissa yli kesän. Perinteinen baijerilainen märzen onkin  keskivahvaa, maltaista ja väriltään meripihkan punertavaa ja läpikuultavaa.
Koska märzeneitä maistellaan samaan aikaan syksyn merkittävimmän olutjuhlan eli Oktoberfestin kanssa, usein niin ne yhdistystyvät usein oktoberfest-oluisiin. Ranskalaisilla on oma versionsa, jonka nimi on bière de mars, maaliskuun olut.

Humalakasvin nuoria versoja voi syödä parsan tapaan. Kuva: Pixabay.

Näin maaliskuussa Keski-Euroopassa alkavat jo ensimmäiset humalakasvustot nostaa päätään. Humala on oluen tärkein mauste, joka takaa monille oluille pitkän säilyvyyden.
Humalanversot ovat kalliita ja maukkaita raaka-aineita myös ruokapöydässä. Varsinkin Belgiassa humalan keväiset ja valkaistut versot ovat suurta herkkua, joten niitä käytetään lautasella lisukkeena parsan tavoin. Tosin nykyisin versoja kasvatetaan läpi vuoden kasvihuoneissa herkkusuita varten.
Lähteet: Michael Jackson: Olutkirja, Suuri Olutkirja

CategoriesOlut

Facebook Comments